Maisemaa - niin klassista


Nicolas Poussin
Orfeus ja Euridike
Wikimedia Commons
 Kochin maisemataide ei syntynyt tyhjästä. Hänen tuotantonsa juuret ovat 1500-luvun maisemamestareiden ja 1600-luvun idealististen maisemamaalareiden töissä (Poussin, Lorrain jne.). Hänellä on kuitenkin näitä enemmän voimaa ja näkemystä luonnosta.



Claude Lorrain
Odysseus palauttaa Khryseiksen isälleen
Wikimedia Commons


 Kochin aikojen ja varhaisen maisemamaalauksen välillä on erotettavissa se, että myöhemmässä maisema nähtiin maailmankaikkeuden eettisen periaatteen idean ilmentymänä ja se, että siinä pantiin painoa luonnon suoralle havainnoinnille. Maalauksen aiheena suosittiin nyt vuoristoa, kun taas barokin aikaan tasangot olivat tutumpia aatelistolle ja sen seurauksena maalauksissakin näitä tuolloin suosittiin.


Jakob Philipp Hackert
Raunioita sisilialaisessa maisemassa
Wikimedia Commons
 Koch oli klassisen maisemataiteen mahtihahmo, jonka rinnalla muut alan tekijät olivat pienempiä mestareita. Jakob Philipp Hackertilta (1737-1807), jota Koch piti vanhanaikaisena, puuttui tämän paatos ja heroismi. Hänen teoksensa olivat pikkusieviä huolitellusti maalattuine puineen ja söpöine täytehahmoineen.

Johan Christian Reinhart
Italialainen jokimaisema hämärän hetkellä. Lepäävä metsästäjä.
Wikimedia Commons
Johann Christian Reinhartin (1761-1847) tuotannon luonne vaihteli idyllisestä heroiiseen ja tarkan havainnoinnin perustalta maalatusta keinotekoiseen ihannemaisemaan.

Carl Rottmann
Heidelbergin linna
Wikimedia Commons
Carl Rottmannilta (1797-1850) puuttui varhaisempien maisemaklassistien tasapainottava naiivius ja siten häntä väijyi teatraalisuuden riski. Hän käytti taitavasti värejä, mikä ei ollut maisemaklassistien leipälaji.

Ferdinand Kobell
Pääsilta
Wikimedia Commons

Wilhelm von Kobell
Koselin piiritys
Wikimedia Commons
Ferdinand Kobell (1740-99) maalasi alankomaalaisten mestarien hengessä, joskin itsenäisesti luontoa tulkiten. Hänen varhaisteoksissaan oli vielä häivähdys barokin tapettimaisuutta. Hänen poikansa Wilhelm von Kobell (1766-1855) jatkoi isänsä jalanjäljissä alankomaalaisperinnettä ja jakoi myös kiinnostuksen valon kuvaamiseen, missä hän kehittyikin taitavaksi. Hän maalasi myös taistelumaalauksia, jotka tosin ovat lähempänä biedermeierin realismia kuin klassismia.

Kommentit

Suositut tekstit