Gustave Courbet - realisti

Ranskan realismi henkilöityy Gustave Courbetiin (1819-77), joka on yksi 1800-luvun taidehistorian keskeisistä hahmoista. Alla oleva kuva kertoo mistä on kysymys. Courbet kuvaa, miltä kievenhakkaajan työ näyttää. Hän ei liioittele eikä romantisoi vaan esittää asian sellaisenaan. Työntekijät ja ympäristö on kuvattu yksityiskohtaisen realistisesti. Tällaista tämä työ on. Henkilöt eivät esitä ketään erityisesti.

Kivenhakkaajat, 1849
Wikimedia Commons

Courbet maalasi alkuun laatukuvia, muotokuvia ja sen sellaisia. Hänen ystäväpiirissään, johon kuuluivat muiden muassa runoilija Charles Baudelaire sekä anarkisti ja talousteoreetikko Pierre-Joseph Proudhon, keskusteltiin orastavasta realistisesta koulukunnasta. Siihen Courbet tarttui.

Hautajaiset Ornansissa
Wikimedia Commonds

Courbetin kookas (315 x 668 cm)  teos Hautajaiset Ornansissa aiheutti kohun. Ornans on Courbetin kotipaikka ja hän kuvaa teoksessa tavallisia maalaishautajaisia. Kun hän esitti tavallisia ihmisiä suuressa koossa ja aiheena oli eliitin silmissä vähäpätöinen tapahtuma. pelättiin maalauksen sisältävän vallankumouksellisia teemoja. Useat henkilöistä ovat tunnistettavia. Milletin suurikokoiset maalaiset olivat aiheuttaneet samanlaisen reaktion. 

Kylpijättäret, noin 1853
Wikimedia Commons

 

Kylpijättärien realismi aiheutti myös pahennusta. Vasemmalla olevan naisen lanteiden leveyttä arvosteltiin. Hahmot eivät todellakaan ole klassisia nymfejä tai jumalattaria, joiden esittämiseen maalauksissa oltiin totuttu. 

Ateljeeni, 1855
Wikimedia Commons

Ateljeeni-teos tuo esiin Coourbetin ajatusmaailmaa. Hän on sijoittanut tauluun oikealle kavereitaan kuten aiemmin mainitut Baudelauren ja Prudhonin. Vasemmalla on tavallista kansaa. Alastonmalli taiteilijan vieressä ilmeisesti edustaa realismia ja sen vastakohtana taulun takaa näkyy risiinnaulittu hahmo, jonka Courbet kai ajatteli viittaavan menneisiin maalausaiheisiin.  

Courbet oli sosialisti. Hän oli lyhytaikaisen vallankumoushallituksen jäsen 1871. Häntä syytettiin Vendôme-aukion Napoleonin kunniaksi pystytetyn muistomerkin kaatamisesta. Hän sai sakot ja joutui istumaan vankilassa. Myöhemmin häneltä vaadittiin vahingonkorvauksia ja hän pakeni Sveitsiin, jossa hän vietti loppuelämänsä.