Delacroix - toinen hurja romantikko

Omakuva
Wikimedia Commons

Eugène Delacroix (1798 – 1863) oli toinen suurista ranskalaisista, romantiikan ajan maalareista ja sai vaikutteita siltä ensimmäiseltä eli ystävältään Géricaultilta, joka oli häntä hieman vanhempi. Ylhäistaustainen Delacroix menestyi paitsi taiteellisesti myös taloudellisesti, koska valtio osti hänen töitään jo varhaisesta vaiheesta alkaen..

Dante ja Vergilius manalassa
Wikimedia Commons

Khioksen verilöyly
Wikimedia Commons

Sardanapaloksen kuolema
Wikimedia Commons

Hänen Pariisin Salongissa esille pantu läpimurtotyönsä oli kauhistuttava Dante ja Vergilius manalassa. Aihe on Danten Jumalaisesta näytelmästä, jossa kirjoittaja kuvittelee vierailua manalaan valitsemansa oppaan Vergiliuksen kanssa. Teema on siis tavallaan historiallinen, mutta anakronistinen sen vuoksi, että Dante eli keskiajalla ja Vergilius taas antiikin Roomassa. No, valinta oli Danten ja kyseessä on fiktio.


Delacroixin uran alkuvaiheen muutkin teokset olivat kiihkeän hurjia, mikä onkin romantiikalle tunnusomaista. Myöhemmin hän kuitenkin rauhoittui.

Delacroix jatkaa mässäilyä kärsimyksellä ja nyt myös väkivallalla, sillä hänen seuraavassa merkkiteoksessaan - Khioksen verilöylyssä - näemme uhrien lisäksi kärsimyksen aiheuttajia. Teos kuvaa Khioksen saarella tapahtuneita julmuuksia. Kreikka halusi irti ottomaanien vallasta, mutta nämä taistelivat vastaan. Kyseisessä joukkosurmassa kuoli yli 20.000 saaren asukasta. Kreikka itsenäistyi vapaussodan jälkeen vuonna 1929.

Delacroixia motivoi teoksen maalaamiseen tarkoitushakuisuus, sillä hän arveli saavansa julkisuutta tämän teeman käsittelyllä.

Nyt Delacroix maalasi teoksen, joka sisältää mielestäni sadistista seksuaalisuutta. Tarina kertoo, että vihollinen piiritti kuningas Sardapalosta. Tilanne oli toivoton ja tämä päätti tehdä itsemurhan. Maalaus kuvaa Sardapalosta seuraamassa rakastajattarien ja hevosen surmaamista ennen hänen omaa kuolemaansa.

Teoksen koko on häkellyttävä - lähes neljä kertaa viisi metriä.

Vapaus johtaa kansaa
Public Domain Photos

Heinäkuun vallankumous 1830 innoitti Delacroixin maalaamaan teoksen "Vapaus johtaa kansaa". Pariisissa taisteltiin kolme päivää ja konservatiivinen kuningas Kaarle X, joka oli Ranskan suuren vallankumouksen melskeissä teloitetun kuningas Ludvig XVI:n veli, joutui luopumaan vallasta. Tilalle nousi Ludvig Filip I.

Delacroix ei osallistunut taisteluihin, mutta hän oli Pariisissa tämän kansannousun aikana.

Teoksessa esiintyy eri yhteiskuntaluokkien edustajia. Yhdellä on silinteri, toisella lippalakki ja vapaudella jakobiinimyssy. Kuoleva sotilas kurottautuu kohti vapautta.

Vapauden oikealla puolella oleva nuori pistoolimies edustaa vallankumoustaistelussa kuollutta Arcolea, joka on myös Delacroixin ystävän Viktor Hugon Kurjien Gavrochen esikuva.

Päivän kysymys

Delacroix'n oikean isän arvellaan olleen:
a. Kuuluisa diplomaatti Talleyrand
b. Napoleon Bonaparte
c. Marseljeesin säveltäjä Rouget de Lisle

Vastaus edellisen artikkelin kysymykseen: Géricault kuoli kahden ratsastusturman seurauksena. Nämä kuten myös krooninen tuberkuloosi heikensivät häntä ja hän kuoli pitkään kärsittyään vuonna 1824.