Ranskalaista maisemaromantiikkaa

Näkymä Normandiasta
Richard Parkes Bonington
Wikimedia Commons

Richard Parkes Bonington (1801-1828) - "Englannin Delacroix" sopii englantilaisen ja ranskalaisen maisemamaalauksen suhteen symboliksi, sillä tämä nottinghamilainen muutti neljätoistavuotiaana Ranskaan ja vietti siellä suurimman osan jäljellä olevasta lyhyestä elämästään. Hän arvosti kovasti Delacroix'ta, työskenteli tämän kanssa ja sai tältä vaikutteita. Valitettavasti keuhkotauti vei nuoren lahjakkuuden aivan liian varhain.

Saksa ja Englanti olivat Ranskaa edellä maisemamaalauksessa ja ranskalaiset oppivatkin briteiltä muun muassa vesivärimaalausta kun taas saksalainen vaikutus jäi vähäiseksi.

St. Etienne du Mont, Pariisi
Wikigallery

Erikoislaatuisin ranskalaisen romantiikan maisemamaalareista oli värisokea Charles Méryon (1821-1868). Oli luonnollista, että hän keskittyi etsaukseen. Aiheina tällä aviottoman syntymänsä piinaamalla erakolla olivat melkein yksinomaan kaupunkinäkymät ja nekin enimmäkseen Pariisista.

Näkymät on piirretty hyvin taitavasti ja rakennukset seisovat niissä vankasti sijoillaan. Paljaat valkoiset pinnat, synkän kolkon tummat loukot ja mustat ikkuna-aukot luovat aavemaisen tunnelman hirviömäisen suurkaupungin maisemiin. Tämä synkkä romantiikka on sukua ajan runoudelle ja kirjallisuudelle. Balzacin, Hugon, Baudelairen ja Poen henki leijuu Méryonin arvoituksellisissa näkymissä.

Méryon kuvaa demonista kauhua rakennuksien kautta toisin kuin edeltäjänsä etsaustaiteessa Goya, jonka teoksissa kauhua välittivät kärsivät ja kuolleet ihmishahmot.





Päivän kysymys: Kuka on tämän teoksen tehnyt amatöörimaalari, joka on erittäin kuuluisa erään toisen kulttuurialan saralla:

Wikigallery

Vastaus edellisen artikkelin kysymykseen: Teos esittää rappioajan roomalaisia. Teoskuvan näet täällä.