Teoreettisen kuivakka Mengs

Mengs, Parnassus, Wikimedia Commons

Saksankielisellä alueella oltiin jo varhain toteuttamassa klassismin ideoita. Kaksi hahmoa nousee yli muiden, teoreetikko Anton Raphael Mengs (1728-79) ja raivopää Asmus Jakob Carstens (1954-98).



Omakuva
Wikimedia Commons



Mengs oli taitava maalari, mutta hänen työssään korostui liiaksi älyllisyys ja "oikein" maalaaminen. Hän sommitteli maalauksensa laskelmallisen perusteellisesti ja lisäsi niihin elementtejä yksi kerrallaan. Henkilöt näyttävät kovin siisteiltä ja elottomilta.

Mengsin taiteessa näkyy klassismin ohella vielä barokin vaikutus. Valitettavasti hän ei saa näistä rakennettua ansiokasta synteesiä vaan nämä piirteet jäävät erillisíksi. Hänen barokistaankin puuttuu elämä. Hänen esikuviaan olivat Raphael, Corregio ja Tizian.



Johann Joachim Winckelmann
1755 jälkeen
Wikimedia Commons 





Mengs maalasi Parnassuksen (yllä) vuosisadan puolivälissä. Henkilöt ovat kuin posliinihahmoja piirongin päälle asetettuina. Vasemmalla olevan tanssijaparin liike on hurja, mutta näyttää pikkupatsaiden viereen asetetulta mekaaniselta lelulta, joka on vedetty ja päästettynä vauhtiin.

Ankaraa tekstiä Mengsistä, mutta sokerit tulevat pohjalta. Mengs oli erinomainen muotokuvamaalari, kuten oheinen omakuva ja Winckelmannin muotokuva osoittavat. Niissä on luonnetta ja eloa.

Winckelmann oli arkeologi ja hänellä sanotaan olleen merkittävä vaikutus uusklassismin syntyyn.